Kirjanjulkistustilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun

Aika: 31.8. klo 17–19
Paikka: Helsingin keskustakirjasto Oodi

Miksi kadotimme yhteyden toisiin? -teos luo analyyttisen ja monitieteisen kokonaiskuvan siitä, miten yhteiskunnallinen kehitys on irrottanut yksilön ja yhteisön toisistaan. Kirjan mukaan yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena. Emme ole siirtyneet yksilökeskeiseen aikaan siksi, että ihmiset olisivat muuttuneet moraalisesti heikommiksi – sen sijaan arjen rakenteet, kannustimet, mittarit, palvelut, työelämä, koulutus, talous ja digitaalinen ympäristö ohjaavat meitä toimimaan tavalla, jossa oman edun optimointi on usein helpointa ja palkitsevinta.

Teoksessa kolmekymmentä alansa asiantuntijaa käsittelee sitä, miten tähän tilanteeseen on päädytty, millaisia vaikutuksia yksilökeskeisyydellä on eri yhteiskunnan sektoreilla ja miten suuntaa voidaan muuttaa.

Tervetuloa kirjanjulkistustilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodiin (3. kerros, Saarikoski-matto) 31.8. klo 17 alkaen.


Tilaisuuden ohjelma:

17.00 Tervetuloa

17.10 Miksi elämä on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja miten se meihin vaikuttaa? Keskustelemassa ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Emma Vitikainen, johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli, nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola, toimitusjohtaja Katri Vataja ja yksikön johtaja Jarmo Kokkonen.

17.40 Miten yksilön ja yhteinen etu voidaan sovittaa yhteen? Keskustelemassa apulaisprofessori Frank Martela, kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

18.20 Ohjelma päättyy, mahdollisuus keskustella kirjoittajien kanssa


Tutustu tavattavissa oleviin kirjoittajiin:

Emma Vitikainen (FT) on ekologian ja evoluutiobiologian dosentti sekä yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän tutkii sosiaalista käyttäytymistä, yhteistyön evoluutiota ja yhteisöllisyyttä eläimillä – ihminen mukaan lukien. Hänen näkökulmansa yksinäisyyteen painottaa ihmistä biologisesti yhteisöllisenä lajina, jonka hyvinvointi rakentuu suhteissa toisiin.

Silja Kosola (LT) on yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti. Hän johtaa useita lasten ja nuorten terveyteen,
hyvinvointiin ja palvelujärjestelmään kohdistuvia tutkimushankkeita. Hän osallistuu tutkimustyönsä lisäksi aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun
lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Pekka Tölli (PsM, KTM) työskentelee Mehiläisessä johtavana organisaatiopsykologina. Hän on erikoistunut työelämän psykologisiin ilmiöihin,
johtamisen kehittämiseen, työyhteisöjen toimivuuteen ja organisaatioiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. Työssään Tölli yhdistää psykologista asiantuntemusta, liiketoiminnan ymmärrystä ja käytännönläheistä kehittämisotetta, jonka avulla hän tukee sekä yksilöitä että organisaatioita kestävän työkyvyn, yhteistyön ja inhimillisen johtamisen rakentamisessa.

Jarmo Kokkonen (TT, VTM) työskentelee Kirkkohallituksessa Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtajana. Hänet tunnetaan kasvatuksen, yhteisöllisyyden ja sukupuolisensitiivisyyden asiantuntijana. Kokkonen on kirjoittanut ja toimittanut useita julkaisuja kirkon kasvatuksesta, osallisuudesta ja toivon rakentamisesta, ja hän on ollut mukana myös yksinäisyyden vähentämiseen liittyvässä valtakunnallisessa asiantuntijatyössä.

Katri Vataja (HTT) on Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) toimitusjohtaja, ja hän on toiminut aiemmin muun muassa Sitran ennakointi- jastrategiajohtajana. Hän tarkastelee työssään ja kirjoituksissaan yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden ennakointia, strategista vaikuttavuuden johtamista ja arviointia sekä lasten, nuorten, perheiden ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin kysymyksiä. Häntä kiinnostaa erityisesti, miten yhteiskunnan murrokset haastavat hyvinvoinnin rakenteita ja millaisilla valinnoilla ja teoilla voidaan rakentaa oikeudenmukaista ja kestävää tulevaisuutta.

Frank Martela toimii Aalto-yliopiston apulaisprofessorina ja on tutkinut ihmisen hyvää elämää, hyvinvointia ja psykologisia perustarpeita. Hän on julkaissut tutkimuksiaan sellaisissa psykologian johtavissa julkaisuissa kuin Personality and Social Psychology Review. Tieteellisten julkaisujensa ohella hän on kirjoittanut useita tietokirjoja, säännöllistä kolumnia Helsingin Sanomille ja esimerkiksi Harvard Business Review’n kaltaisiin julkaisuihin. Häntä ovat haastatelleet esimerkiksi New York Times, BBC, CNN, Le Monde, Der Spiegel sekä New Scientist. Hänen kirjansa A wonderful life: Insights on finding a meaningful experience (HarperCollins, 2020) on käännetty 30 eri kielelle.

Arto O. Salonen työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisessä tiedekunnassa professorina sosiaalipedagogiikan oppiaineessa. Hänen asiantuntijuutensa liittyy kestävään hyvinvointiin. Hänen lähestymistapansa on tieteidenvälinen ja tulevaisuussuuntautunut. Lisäksi Salonen on kasvatustieteen dosentti Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja kestävän kehityksen dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella.

Juho Saari (VTT, MA [Econ.]) on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Hän on kirjoittanut yksinäisyydestä tietokirjan Yksinäisten yhteiskunta (2010) ja toimittanut aiheesta teoksen Yksinäisten Suomi (2016). Parhaillaan hän tutkii yksinäisyyttä sosiaalisena puutteena osana suomalaisten huono-osaisten elämäntilannetta ja sosiaalista asemaa käsittelevää tutkimushanketta, jossa yhtenä alateemana on osallistavien yhteisöjen rakentuminen.