Blogi: Elossapitoyhteisö kannattelee ja antaa tilaa jäsentensä erilaisille vahvuuksille
Aikamme yksilökeskeinen ihmiskäsitys korostaa toimintaa, joka on omiaan heikentämään osallisuutta sekä lisäämään yksinäisyyden kokemuksia. Yksin pärjäävyyden ihanne ja yksilön edun tavoittelu johtavat vertailuun, kilpailuun ja vastakkainasetteluun, joita monissa länsimaisissa yhteiskunnissa jopa ihannoidaan.
Mietitään kuitenkin hetki vaihtoehtoisia tapoja. Mitä jos ajattelumme rakentuisikin siten, että yhteisön yhteinen etu nähtäisiin yhtä tärkeänä kuin yksilön oma etu? Jos yhteinen hyvä olisi jaettu arvo, jonka eteen kaikki voisivat ja haluaisivat tehdä osansa? Tällaisessa yhteisössä jokainen voisi voimavarojensa mukaan olla sekä antajana että saajana. Se antaisi meille myös mahdollisuuden ja luvan olla tarvitsevia: että joskus voisi olla kannateltavana, kun itse ei jaksa. Ja toisaalta omien voimavarojen riittäessä myös kannatella muita ja olla varma siitä, ettei jää yksin, jos jotain tapahtuu. Tällaiseen ajatukseen pohjautuu elossapitoyhteisön käsite.
Elossapitoyhteisö on ryhmä ihmisiä, jotka tavoittelevat ensisijaisesti yhteistä etua ja hyvinvointia – kattaen keskinäisen auttamisen, yhteistyön ja viihtymisen. Se perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen, jolloin jokaisella sen jäsenellä on itselleen luontainen rooli kantaa vastuuta yhteisen edun edistämisestä. Yksilöiden erilaiset vahvuudet täydentävät toisiaan tehden jokaisen roolista tarpeellisen muille. Elossapitoyhteisö palkitsee yksilöitä yhteisen edun tavoittelusta: yhteisön ja vertaisten arvostus ja hyväksyntä ansaitaan toisten huomioimisella ja vastuunkannolla, ei oman edun tavoittelulla tai kilpailulla muita vastaan.
Elossapitoyhteisö mahdollistaa kuulumisen, toimijuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä luo turvaa ja varmistaa jäsentensä elämän edellytykset kriisitilanteissa. Sen voima perustuu sekä yhteiseen hauskanpitoon ja harrastamiseen että keskinäiseen huolenpitoon ja jaettuun vastuuseen yhteisestä hyvästä.
Elossapitoyhteisö palkitsee yksilöitä yhteisen edun tavoittelusta: yhteisön ja vertaisten arvostus ja hyväksyntä ansaitaan toisten huomioimisella ja vastuunkannolla, ei oman edun tavoittelulla tai kilpailulla muita vastaan.
Hyvillä elossapitoyhteisöillä on muutamia yhteisiä tunnusmerkkejä. Elossapitoyhteisön hyvinvointi ja menestys eivät perustu vastakkainasetteluun muita elossapitoyhteisöjä vastaan. Yksilö voi myös olla osa useampaa elossapitoyhteisöä ja ne voivat vaihtua elämän mittaan. Hyvä elossapitoyhteisö on avoin uusille tulokkaille. Se on yhdenvertainen sekä sallii ja huomioi yksilöllisyyden. Se ei siis edellytä jäseniltään aktiivista sosiaalisuutta tai ekstroverttiä persoonallisuuspiirrettä, vaan tunnistaa vahvuuksia erilaisissa ihmisissä. Yhteisö pyrkii sitouttamaan jäseniään, mutta vastavuoroisuus voi toteutua vaihdellen elämäntilanteiden ja voimavarojen mukaan. Lisäksi yhteinen etu palautuu aina myös yksilöiden etuun, eli yhteistä etua ei voi ajaa yksilöiden kustannuksella.
Elossapitoyhteisöinä voivat toimia monenlaiset yhteisöt: naapurusto, perhe, suku, kaveripiiri, harrastus-, opiskelu- tai työporukka. Mikä tai mitkä voisivat olla oman elämäsi elossapitoyhteisöjä?
Kirjoittajat:
Emil Salovuori
Senior Advisor, tietokirjailija, tutkija
Osallistujien Suomi -ohjelman perustaja ja koordinaattori
Niina Junttila
Professori
Osallistujien Suomi -ohjelman perustaja ja koordinaattori
Petra Heikkinen
Tutkimuskoordinaattori
Osallistujien Suomen asiantuntijatyöryhmän viestintäasiantuntija
